Hanhikki

Hanhikki jättää kesäisen voimansa lapsen käteen,
se kurkottaa tyhjää kohti.
Niin riisutussa puutarhassa kävelen,
ellen tietäisi täällä olevan jo ensi kesän,
rapautuisin,
maatuisin,
jäätyisin
minäkin

siihen mikä muistutti minua keltaisesta.